Tuli pakottava tarve saada maalata keittiön, just keittiön, seinä tuollaisella ihanalla vihreällä.
Tämän kuvan haluan omistaa Kianalle.
Juuri päikkäreiltä herännyt Aino ja uudet Villa kianan kärpässieni pöksyt.
Juuri päikkäreiltä herännyt Aino ja uudet Villa kianan kärpässieni pöksyt.
Ja sitten vielä haluan esitellä "uuden perheenjäsenen" , heh.
Kuivausrumpuni!
Kuivausrumpuni!
Olen todella kauan pähkäillyt asian kanssa, hankkiakko runpu vai ei.
Mutta 7 hengen vaatteet, pyyhkeet, petivaatteet ja 2 kestopepun vaipat
ja enemmän tai vähemmän väsy äiti...
ja niin, pyykit voittivat :0)
(on se oikeesti tosi kiva juttu ja iso apu.
Arvatkaa vaan menikö runpuun ihan ekaks VAIPAT!
Ja kuinka pehmeinä, nukattomina ja KIRKKAAN värisinä ne sieltä tulikaan!)
4 kommenttia:
Suloinen neiti :)
Ah, tuli ihan mieleen viime kesä kun minä lopultakin rummun hankintaan taivuin. Oi sitä tunnetta kun sai vaipat sieltä ulos, sitä pehmeyttä, olisi voinut tyynyksi ne ottaa!
On aivan luksusta kun joka paikka ei ole kuivaustelineitä täynnä, eikä huoneilma ole ikävän trooppinen. Meillä on myös huonepöly vähentynyt huimasti rummun tulon jälkeen.
Ja vielä vihreästä, minäkin olen siihen rakastunut. Mies valitettavasti ei. Tikkurilan väriohjelmaa ahkerasti pyörittelen ja yritän miestä käännyttää, mutta taitaa haaveeksi minun vaalea limenvihreä seinä jäädä...
Onnittelut kuivausrummusta! Se kuuluu myös haaveisiini. Olisipa ihanaa, kun ei koko ajan olisi kuivaustelineitä siellä täällä ja aina tiellä.
Täälläkin yksi kuivausrummusta haaveileva :D
Voi miten pehmeitä vaipoista sillä varmaan saisikaan.
Ihailin just tota samaa kuvaa parturissa ollessani-vihreä on niin ihanan elävä väri ja varsinkin toi limeen taittuva!Kyllä sullekkin rumpu tarpeeseen tuli!Vaipat on tosiaan niinihania rummusta tullessaan ja saa niin äkkiä kuivaksi ja ei haise "tunkkaselle"
Lähetä kommentti